Havaintoja Vaeltajan Tieltä

Lokakuu II

Ylevät syksyn pyrstöt
kaiken rikkova tuulen tajunta
vahvat pyörteet
meren nielussa

vakavat valkoiset
rantoihin kertyvät vaahdot
kylmien kivien
hidasta ulinaa laulavat
menneet ja menetetyt

lehtivihreän särky ja kolotus
niittyjen kaipauksen omainen laulu

viileät huilut
harjanteiden takana
hyhmäiset kylmät
mielen pitkospuut
jäätyneet kuuraiset polut.

Sari Maanhalla

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s